3b. Miesten tulevaisuus

Andy ja Red tapaavat toisensa Tyynenmeren rannalla muutaman vuoden tauon jälkeen. Andyllä oli tarkka suunnitelma tulevaisuudestaan, jonka hän eläisi täysillä Tyynenmeren rannalla. Kun Red yllättää hänet tulemalla tapaamaan häntä, niin Andy ja Red aikovat viettää koko loppuelämänsä yhdessä nauttien elämästä. 

Andy ja Red rakensivat yhdessä yhteisen talon. Talo ei ollut kovin suuri, mutta juuri sopiva heidän tarpeilleen. Siinä oli yksi makuuhuone, jossa oli molemmille oma kapea vuode ja omat kirjoituspöydät. Talossa oli myös keittiö ja kylpyhuone. Miehet elivät vapaata elämäänsä, kävivät uimassa vähintään kerran päivässä, ja kalastelivat saadakseen ruokaa syödäkseen. Andy kirjoitteli myös kirjoja. He myös kuntoilivat yhdessä, kävivät juoksemassa rantaviivaa pitkin aina aamuauringon noustessa. He siis nauttivat elämän parhaista hetkistä.

Seuraavana päivänä kun he heräsivät, niin sekä Andy että Red saivat tiedon uutisten välityksellä, että heidät oli etsintäkuulutettu. Kun heidät löydettäisiin, niin he joutuisivat takaisin vankilaan. Koska miehet olivat päättäneet elää elämäänsä täysillä, niin he eivät välittäneet etsintäkuulutuksesta vaan jatkoivat elämäänsä samalla tavalla kuin tähänkin asti.

He tiesivät että jonakin päivänä heitä tultaisiin hakemaan takaisin vankilaan, mutta he halusivat nauttia vapaudesta viimeiseen hetkeen asti. Vuonna 1989 marraskuussa heidän talo oli piiritetty ja poliisit veivät heidät paikalliseen vankilaan. Andy ja Red olisivat halunneet samaan vankilaan, jossa he olivat olleet jo pitkään aikaisemmin. Se ei kuitenkaan onnistunut ainakaan vielä muutamaan vuoteen. Miesten oli löydettävä paikkansa vankilassa, jossa he eivät ymmärtäneet ketään muita kuin toisiaan, joten he eivät kommunikoineet muiden kanssa. Oikeastaan heidän elämänsä ei ollut hullumpaa vankilassa, koska he saivat olla siellä yhdessä.

Kymmenen vuotta he viettivät siellä vankilassa, jonka jälkeen heitä armahdettiin ja päästettiin ehdonalaiseen. Ehdonalinen oli kuitenkin heille kamalaa aikaa, koska he joutuivat asumaan eri kodeissa ja tekemään töitä eri paikoissa. Se tuntui olevat heille pahempi rangaistus kuin vankilassa oleminen, joten he päättivät yhdessä tehdä pienen viattoman rikoksen ja lähteä ulkomaille karkuun. 

Karkumatkansa päätteeksi he saapuivat pieneen valtioon, joka sijaitsi Euroopassa, nimittäin Viroon. Etenkin Red oli jo melkoisen vanha joten he eivät jaksaneet enää urheilla entiseen tapaansa, joten he päättivät nauttia viimeisistä vuosistaan nauttien hemmotteluhoidoista kylpylähotellissa. Hotelliin he pääsivät rehellisesti ansaituilla rahoilla kun Andy myi kirjoittamansa kirjat kovaan hintaan. Andy kertoi olevansa Fauf Robing, jotta häntä ei tunnistettaisi. Hänen kirjansa julkaistiin ja monet virolaiset lukivat niitä. Ne olivat hyvin arvostettuja teoksia, mutta Andy ei voinut nousta julkisuuteen menneisyytensä takia.

Lopulta vuonna 2008 Red kuoli vanhuuteen. Redin kuolema oli Andylle kova paikka. Andy sieti sitä muutaman kuukauden mutta lopulta hirttäytyi ja kuoli itsekin.

5. Eläinten erilaisia rooleja

Kirsi Kunnaksen Kani Koipeliinin kuperkeikat -teoksen luku Susi ja Kettu lyövät vedon on runomuotoinen teos vuodelta 1979. Kunnaksen luku kertoo suden ja ketun erimielisyyksistä ja vallan halusta.

Tekstin aiheena on ystävyys, joka ei tosin ihan tekstin alkuosissa vielä näy. Aluksi ystävyys on vielä hyvin katkeraa ja koostuu lähinnä vihasta, kateudesta ja vallanhimosta. Ystävyys kuvataan usein positiivisena aiheena, mutta tässä tekstissä alun ystävyys on hyvin negatiivista. Tekstin edetessä ketun ja suden ystävyys lähenee, sillä lopulta he ovat hyviä ystäviä, vaikka tekstin alussa ikään kuin vihamiehiä.

Luvun aikana tulee esille erilaisia teemoja. Aluksi luku on aiheeltaan hyvin kireä, sillä susi ja kettu eivät tule toimeen keskenään. Vaikka tunnelma on hyvin kireä, niin tekstiin sisältyy myös jonkinlainen kateus ja viha. Sekä kettu että susi ovat molemmat hieman kateellisia toisilleen, vaikka he eivät sitä toisilleen näytä. Siinä tulee hyvin esille mustasukkaisuus. Susi haukkui kettua tyhmäksi, vaikka ei varmastikaan uskonut hänen olevan erityisen tyhmä, se nyt vain oli ikään kuin pakollinen kommentti, jotta sai itsensä tuntemaan itsevarmaksi. Kettu puolestaan haukkui sutta nuoreksi ja kokemattomaksi ja sai niin kohotettua itsetuntoaan. Jonkinlaista vihaa oli myöskin havaittavissa, koska kumpikaan ei halunnut aluksi hävitä vetoa.

Lopulta myös ystävyys tulee esille, kun kissa saa rauhan suden ja ketun välille. On yleistä, että kettu ja susi eivät ole ystäviä ja että heillä on aina jotain riitaa keskenään, joten se oli nytkin heille hyvin luonnollinen ratkaisu aluksi. Susi sanoi: ”on aika tutustua tässä Kettu-kuomaan”. Siitä huomaa, että he ainakin yrittävät ystävystyä.

Ennen kissan sovintoyrityksiä teemana ollut viha ja katkeruus muuttuivat iloksi ja ystävyydeksi. Lopussa ketun kommentti "ONNEN TUPAA" kuvastaa hyvin sitä miten onnellisuus on läsnä tekstin lopussa. Eli kertomuksen aikana teema vaihtuu ääripäästä toiseen.

(Tekstitaidon koe kevät 2011)

Sirkuksen monipuolinen maailma

Sirkus on harrastus, jota monet eivät tunne kovinkaan hyvin. Yleensä ihmiset yhdistävät sirkukseen pellet ja eläimet, mutta se on kuitenkin paljon muutakin. Sirkuksessa on paljon erilaisia lajeja, joten se on hyvin monipuolinen harrastus.

Opetuksen eri tasot

Usein sirkuksessa on eri tasoja, kuten valmentavat opinnot, perusopinnot ja syventävät opinnot. Valmentavat opinnot ovat kaikkein matalin taso. Niissä ollaan yleensä ykkös- ja kakkosluokalla.  Valmentavat opinnot kestävät kaksi vuotta ja välillä vain vuoden. Siellä tutustutaan sirkuksen eri lajeihin ja pyritään toimimaan ryhmänä yhteistyössä. Myös leikkejä ja pelejä on melko paljon vielä silloin.

Valmentaviin opintoihin kuuluu vuodessa kaksi esitystä, joista toinen on syyslukukaudella ja toinen kevätlukukaudella. Esitykset suunnittelee ryhmän opettaja. Lapset tekevät esityksissä usein samaa lajia tai välinettä, jonka ryhmän opettaja päättää.

Perusopinnoissa ollaan neljä vuotta ja ne alkavat heti valmentavien opintojen jälkeen, eli usein kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle. Perusopinnoissa opetellaan jo vähän enemmän lajien tekniikkaa ja keskitytään siihen että liikkeet tehdään oikein. Silloin opiskellaan perustaitoja jokaisesta lajista, ja myös tutustutaan vielä joihinkin uusiin lajeihin.

Perusopintojen kolmena ensimmäisenä vuotena lapset esiintyvät syyslukukaudella kerran ja sen esityksen valmistaa opettaja, mutta myös oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan. Kevätlukukaudella on myös pienimuotoiset esitykset, mutta ne oppilaat suunnittelevat itse. Ne ovat demoesityksiä, joiden tarkoituksena on näyttää oppimiaan tekniikoita haluamallaan välineellä ja haluamansa porukan kanssa.

Neljäntenä vuonna perusopinnoissa esiinnytään myös kerran syyslukukaudella esityksessä, jonka opettaja rakentaa. Kevätlukukaudella oppilaat tekevät perusopintojen päättötyön. Sitä he suunnittelevat koko ryhmän kesken ja opettaja auttaa sen valmistamisessa. Päättötyötä tulee arvioimaan joku ulkopuolinen sirkusopettaja ja usein joku teatterin näyttelijöistä. Päättötyöstä saa virallisen todistuksen.

Perusopintojen jälkeen siirrytään syventäviin opintoihin. Syventävissä opinnoissa ollaan yleensä kuusi vuotta mutta siellä voi olla myös pidempään niin halutessaan. Syventävissä opinnoissa ei ole enää omaa ryhmää, vaan kaikki syventävät opinnot ovat sekaisin eri lajien tunneilla. Silloin on siis valittava lajit, joita haluaa tehdä, esimerkiksi käsinseisontaa tai nuoralla kävelyä. Käsinseisonnassa harjoitellaan esimerkiksi seisomaan käsillä erilaisissa asennoissa ja erikorkuisten välineiden päällä. Nuora on pitkä tiukka vaijeri, jonka päällä esimerkiksi kävellään eri tekniikoilla, juostaan ja tehdään erilaisia temppuja.

Syventäviin opintoihin kuuluu vähintään kaksi isoa esitystä vuodessa. Oppilas suunnittelee niitä pääosin itse, mutta opettajat auttavat esimerkiksi antamalla uusia tekniikoita oppilaille ja auttamalla esityksen viimeistelyssä ja myöskin rakennuksessa. Syventävissä opinnoissa täytyy olla valmis lähtemään keikoille, jos niitä tulee. Siksi on hyvä olla joku esityksen runko, jota voi aina hieman muokkailla.

Tässä roikutaan niskan varassa trapetsilla.

Syventävien opintojen viimeisenä vuonna tehdään päättötyö. Päättötyö tehdään usein lukion tai ammattioppilaitoksen viimeisenä vuonna. Se on hyvin laaja projekti, jossa tehdään melko laaja kirjallinen osuus ja sen lisäksi esityksessä tulee olla joku syvällisempi ajatus. Sitä tullaan arvostelemaan ja sen tehtyään oppilas saa taiteen perusopetuksen päätyöstä todistuksen. 

Sirkuksen eri lajit

   Tässä on pyramidi, jossa saadaan yhteisvoimin hienoja "kasoja" aikaiseksi.

Sirkuksessa on siis monia lajeja, joita monet eivät tunne. On välinelajeja, joissa työskennellään jonkun välineen kanssa. On myös lajeja, joita tehdään ilman välinettä ja silloin tehdään usein jonkun ihmisen kanssa tai pelkästään yksin. Esimerkiksi trapetsi on välinelaji. Trapetsi on kiinnitettynä kattoon ja se muistuttaa keinua. Siinä on köydet ja tanko, jotka ovat kiinni toisissaan siellä voi tehdä erilaisia temppuja. Trapetsilla vaaditaan jonkin verran voimaa ja venyvyyttä. Toinen erilainen välinelaji on diabolo. Siinä on kaksi keppiä, joiden välissä on naru ja ne ovat kiinnitettyinä toisiinsa. Keppien välisen narun avulla pyöritetään diaboloa, joka muistuttaa vähän tiimalasia. Diabolon tekemiseen ei tarvitse samalla tavalla voimaa tai notkeutta kuin trapetsin tekemiseen, mutta se vaatii kovaa kärsivällisyyttä ja tekniikoiden ymmärtämistä ja opettelua. 

Kuvassa seisotaan käsillä portaiden päällä.

Sirkusta voi kuitenkin harrastaa ilman välineitä. Esimerkiksi perus akrobatiaa tehdään vain omalla keholla. Siellä tehdään erilaisia voimaa, notkeutta, ketteryyttä ja tekniikkaa vaativia liikkeitä kuten erilaisia kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, käsinseisontoja ja voltteja sekä näistä kaikkia erilaisia variaatioita. Akrobatian lisäksi on myös esimerkiksi pyramidit, jossa tehdään ryhmän kanssa yhteistyötä. Pyramideissa tehdään erilaisia muodostelmia, jossa ihmiset kiipeävät toistensa päälle. Pyramideissa on usein alamiehet, jotka ovat vahvimpia ja ovat pyramidin alimpina, alamiesten lisäksi on myös keskimiehiä ja ylämiehiä. Keskimiehet ovat pyramidin keskivaiheilla ja ylämiehet kiipeävät pyramidin ylimmiksi. Pyramidien alamiehet tarvitsevat voimaa ja hyvää tasapainoa. Keskimiehiltä vaaditaan myös jonkun verran voimaa ja erittäin hyvää tasapainoa ja myös vähän rohkeutta. Ylämiehiltä vaaditaan paljon rohkeutta ja hyvää tasapainoa.

Edellä mainittujen lajien lisäksi sirkuksessa on myös valtavasti muita lajeja, kuten ilmakangas, köysi, rengastrapetsi ja liinat. Nämä kaikki lajit kuuluvat ilma-akrobatiaan eli niitä tehdään välineen kanssa melko korkealla ja niissä kaikissa vaaditaan voimaa ja notkeutta. Käsinseisonta ja notkeus ovat lajeja joita voidaan tehdä ihan maassa tai esimerkiksi jonkun pöydän päällä niihin vaaditaan paljon voimaa ja erityisesti notkeuteen todella paljon notkeutta. Vanne, jongleeraus, lautanen ja flower stick ovat erilaisia lajeja, joissa työskennellään välineen kanssa ja ne eivät välttämättä vaadi voimaa tai notkeutta mutta niistä on kyllä hyötyä.

Tässä tehdään yhdessä pariakrobatiaa.

Opiskelumahdollisuudet Suomessa

Suomessa sirkusta voi opiskella kahdessa eri oppilaitoksessa. Se on mahdollista Lahdessa ja Turussa. Lahdessa se on ammattikoulu ja Turussa ammattikorkeakoulu. Lahden koulutus kestää kolme vuotta ja sieltä opiskelijat lähtevät usein jatkamaan opiskelujaan ulkomaille tai voivat päästä suoraan esiintymään johonkin produktioihin, kuten esimerkiksi sirkus Finlandiaan. Lahdesta voi suunnata myös sirkusopettajaksi, mutta siellä ei varsinaisesti opeteta sirkuspedagogiikkaa eli sirkuksen opettamista. 

Turun sirkuskoulu painottuu enemmän sirkusopettajan koulutukseen, mutta sieltä voi jatkaa uraansa myös sirkusammattilaisena. Turun koulutus kestää neljä vuotta. Koulutus valmistaa monipuoliseksi sirkustaiteilijaksi, jolla on taidot ja tiedot toimia erilaisissa ympäristöissä: hankkeissa ja projekteissa, esitystoiminnassa, ohjaus- ja opetustyössä, ohjelmantuotantotehtävissä, omassa yritystoiminnassa ja soveltavan esittävän taiteen parissa. Monet ovatkin työllistyneet opettajiksi eri puolella suomessa oleviin sirkuskouluihin, mutta myös ulkomaille on koulusta työllistynyt. 
Turun amk:n sirkuslinja

Sirkusryhmiä maailmanlaajuisesti

Maailmalla on paljon erittäin kovatasoisia sirkusryhmiä, joihin kuuluu vain sirkuksen ammattilaisia. Tällaiset ryhmät tekevät yhdessä esityksen, jota esittävät eri puolilla maailmaa. Usein esityksen runko säilyy samana jopa vuosikymmeniä, mutta esiintyjät vaihtuvat.

Varmaankin tunnetuin maailmanlaajuinen sirkusryhmä on Cirque du soleil, jolla on yli kymmenen kiertävää esitystä. Artistit kiertävät kiertueen mukana lähes koko vuoden. Esiintyjät hiovat taitojaan jatkuvasti esiintymisen lomassa. Koska sirkusartistit eivät pysty esiintymään kovin vanhoiksi, niin myös uusia esiintyjiä esityksiin tulee melko usein. Uusien esiintyjien on opittava lähes kaikki samanlaiset temput, mitä edellinen esiintyjä on tehnyt, koska esityksen runko ei juurikaan muutu. Cirque du soleil on juuri parhaillaan esiintymässä Suomessa esityksellään Quidam.

Maailmalla on toki muitakin todella taitavia sirkusryhmiä. Esimerkiksi Cirque Eloize on myös hyvin tunnettu ja heillä on myös monia esityksiä, jotka kiertävät ympäri maailmaa. 

Artistien elämä on todella rankkaa, sillä he matkustavat joka viikko uuteen kaupunkiin tai uuteen maahan. Yleensä heillä on loppuviikosta esityksiä ja alkuviikosta he matkustavat. Joissain isommissa kaupungeissa he voivat viipyä paljon pidempäänkin ja silloin esityksiä on paljon peräkkäisinä päivinä ja joskus jopa kaksi esitystä päivässä. Joten fyysisesti se on erittäin rankkaa koska esityksissä on hyvin paljon voimaa vaativia liikkeitä. Mutta myös henkisesti se on todella rankkaa, koska artistit eivät pääse kotiin, kun vain kerran vuodessa noin kuukaudeksi. 

Artistin esittelyä

Pauliina Räsänen on suomalainen sirkusartisti, joka on ollut esiintymässä muun muassa Cirque du soleilissa. Hän on ilma-akrobaatti ja hänen lajinsa on pääasiassa keinutrapetsi ja kangas. Hän tekee myös pari-akrobatiaa yhdessä hänen miehensä Slava Volkovin kanssa. Volkov on voittanut maailmanmestaruuden akrobatiassa. He esiintyivät samaan aikaan Cirque du soleilin Alegria -nimisessä esityksessä. Räsänen esiintyi Alegriassa vuosina 2002-2007.

Räsänen ja Volkov jättivät molemmat Cirque du soleilin. Sitten he saivat yhteisen lapsen. He rupesivat työstämään uutta yhteistä esitystä Suomessa. He perustivat vuonna 2008 sirkus -ja varieteetaiteen ohjelmapalvelun nimeltä ArtTeatro. ArtTeatrossa he ovat toteuttaneet monia esityksiä. Ehkä tunnetuin niistä on ollut Cirque Dragula, jota esitettiin Turussa sirkusteltassa kesällä 2011.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Cirque_du_Soleil

http://www.pauliinarasanen.com/

http://www.artteatro.com/finnish/index.html

Salaperäinen kirja

Olipa kerran pienen pieni sininen mökki, jossa asui huhujen mukaan pelottava noita. Hän asui talossa, joka oli hyvin ränsistynyt ja erikoislaatuinen. Kukaan ei ole nähnyt noitaa, mutta salaperäisestä kirjasta on löytynyt vihjeitä, että mökissä on ainakin joskus asunut noita. Salaperäinen kirja oli löytynyt Heikin ja Vilhon ullakolta. He alkoivat heti tutkia kirjaa ja tajusivat sen olevan hyvin vanha. Myöhemmin Heikki ja Vilho kertoivat heidän isälle kirjasta ja isä tiesi, että kirja oli ainakin sata vuotta vanha.

Kirjan kanteen oli laitettu hämäyksen vuoksi Kanarian saarten kartta, jotta kukaan ei epäilisi sen olevan salaisuuksia täynnä. Heikki ja Vilho eivät jättäneet kirjaa hetkeksikään, vaan tutkivat sitä jopa ruokapöydässä syödessään. Poikien tavoitteena oli ratkaista arvoitus, joka kirjassa oli. Arvoitukseen täytyi löytää monia osia, joita löytyy noidan mökin lähettyviltä. Heikki ja Vilho olivat hyvin innostuneita, että saavat ratkaista arvoituksen.

Pojat lähtivät retkelle lähelle noidan mökkiä. Kirjassa oli kartta ja erilaisia vihjeitä, joiden avulla mökille pitäisi löytää. Mökille oli pitkä matka, joten pojat ottivat paljon evästä matkaansa. He ottivat myös teltan, jotta voivat tarvittaessa nukkua, jos matka kestäisi monta päivää. Niin pojat aloittivat matkan kohti noidan mökkiä.

Ensimmäisenä vastaan tuli valtavan iso kirjava talo, joka muistutti sateenkaarta. Talo oli piirretty vihjekirjaan ja osoitettu, että talon ullakolta löytyisi vihje, jonka avulla he tietäisivät mihin täytyy seuraavaksi lähteä. Ullakolta löytyi kartta, joka johdatti pojat kukkaniitylle. Niityllä pojat päättivät syödä äidin tekemiä eväitä. Heillä oli hedelmiä, leipiä sekä mehua. Eväät syötyään he jatkoivat matkaansa kohti seuraavaa vihjettä. Vihje löytyikin melko nopeasti heti kukkaniityn jälkeen. Kirjassa oli sanottu vihjeen olevan ison puun kolossa kukkaniityn jälkeen.

Arvoitus ei ollut vielä kuitenkaan ratkaistu loppuun asti. Pojat jatkoivat retkeään iltaan asti löytäen monia uusia vihjeitä. Vihdoin iltahämärällä Heikki ja Vilho saapuivat erään punaisen mökin juurelle. Pojat miettivät pitkään, että pitäisikö heidän vain astua mökkiin sisälle. Sitten he päättivät mennä mökin luokse ja koputtivat oveen. Hetken odotettua mökin ovi aukesi ja oudon näköinen vanha nainen avasi oven. Nainen tiedusteli keitä pojat olivat ja mitä he täällä tekivät. Pojat hämmästyivät kun nainen puhui ihan normaalisti. He kertoivat ratkovansa arvoitusta. Silloin nainen pyysi poikia sisään mökkiinsä ja kertoi heille olevansa juuri tämä kyseinen noita jota pojat etsivät. Tämän kuultua Heikki ja Vilho pelästyivät, mutta hetken kuluttua tajusivat, että noita olikin oikein mukava.

Noita kertoi pojille paljon tarinoita. Hän kertoi yhden tarinan möröstä, joka oli asunut hänen ullakollaan monta vuotta, sille pojat nauroivat, koska ajattelivat sen olevan hyvä pila, vaikka noita väittikin sen olevat aivan totta. Pojat eivät uskoneet muitakaan noidan kertomia tarinoita, sillä eivät vieläkään luottaneet noitaan kovinkaan hyvin. Pikkuhiljaa he kuitenkin ymmärsivät kuinka hauska noita oli.Pojat ilmoittivat äidille ja isälle, että he eivät palaakaan retkeltään vaan jäävän noidan luokse asumaan. Heikki ja Vilho olivat siis saaneet arvoituksen ratkaistua, mutta halusivat jäädä asumaan noidan luokse ja elivät siellä elämänsä onnellisesti loppuun asti.

Valloittavan Cirque Eloizen iD-esitys

Maailmankuululla sirkusryhmä Cirque Eloizella on monia sirkusesityksiä, joissa yhdistyy sirkus ja tanssi sekä valloittavat valo-, lavaste- ja ääniefektit. Esitys kesti puolitoista tuntia ja siihen sisältyi noin 20 minuutin väliaika. Esiintyjinä toimii sirkusartisteja ja joillakin on myös tanssitaustaa. Esiintyjät ovat eripuolelta maailmaa ja he ovat esiintyneet noin 40 eri maassa ja yli 440 kaupungissa. Esitys, jonka näin esitettiin Venäjällä Gatchinassa Sibur-Areenalla syksyllä 2014.

Eloizen iD-esityksellä ei ollut mitään varsinaista juonta, vaan siinä oli hienosti rakennettuja esiintymisnumeroita ja lavasteita, jotka tekivät siitä hienon kokonaisuuden. Esiintyjät olivat toki todella taitavia teknisesti, mutta heidän esiintymisensä lavalla oli myös todella hienoa katseltavaa. Heidän esiintymisessään näkyi varmuus tekemisestä ja se, että he varmasti nauttivat siitä.

Esityksessä oli hienosti yhdistetty numerot musiikkiin, jolloin esitystä on todella miellyttävää katsoa. Sirkusnumeroina oli muun muassa pari-akrobatiaa, hyppynarua, jongleerausta, trampoliinia, käsinseisontaa, notkeusakrobatiaa ja ilmakangasta. Nämä monille varmasti tuntemattomat lajit ovat monet hyvin erilaisia ja siksi mielenkiinto säilyi hyvin koko esityksen keston ajan.

Esityksessä otettiin myös yleisöstä avustajia lavalle. Se oli jännittävää, kun avusta haettiin lavalle ja hänet asetettiin maahan makaamaan, ja hetken kuluttua yksi esiintyjistä tuli pomppimaan pyörällä avustajan yli erilaisilla hypyillä. Välillä näytti, että esiintyjä oikeasti hyppää avustajan päälle, mutta viime hetkellä onnistuu kääntämään pyörää.

ID oli tehty todella hyvin suurelle katsojamäärälle sillä, vaikka oli aivan yläkatsomossa melkoisen kaukana lavasta, niin näki todella hyvin mitä lavalla tapahtui. Myös valo- ja ääniefektit olivat todella mahtavia, mitkä lisäsivät kokonaisuuden hienoutta.

Lavalla oli todella hieno seinä jossa oli esilaisia kuvioita ja luukkuja, jotka aukeilivat silloin tällöin. Etenkin se oli hyvin vaikuttavaa, kun esiintyvät hyppäsivät suoraan trampoliinilta luukkuun ja katosivat sinne. Luukut loivat katsojille jännitystä, koska niitä oli niin paljon, ettei tiennyt, että lentääkö esiintyjä päin seinää vai avautuuko seinästä jokin luukku johon esiintyjä vain katoaa. Seinässä oli luukkujen lisäksi myös ulokkeita, jotka nousivat sattumanvaraisesti seinästä ulos. Yksi esiintyjistä hyppi pyörällä ulokkeilta toisille.

Kaikkien esiintyjien yhteiset tanssikohtaukset huokuivat valtavaa voimaa. Kun kaikki esiintyjät tekevät samanaikaisesti jotain hienoja liikkeitä on mahtavan antoisaa katsoa kokonaisuutta. Vaikka lavalla olisi vain yksi esiintyjä, niin esiintyjän esiintymisvarmuus täyttää koko lavan. 

HYVÄÄ: Kokonaisuu sekä taidokkaat ja varmat esiintyjät.

HUONOA: -

ERITYISTÄ: Lavasteet, musiikit ja valoefektit. Esiintyjistä säteilevä valtava voima.

6. Hyvä, paha yksinäisyys

Toiset haluavat olla mieluummin yksin kuin toiset. Koska jokainen ihminen on omanlaisensa, on myös paljon piirteitä, joita toiset eivät voi sietää ja toiset puolestaan rakastavat. Joku rakastaa omaa rauhaa ja sitä, ettei koko ajan tarvitse keksiä puhuttavaa. Toisille jo pienikin hetki yksin voi laukaista ahdistavia tunteita, kuten pelkoa. On arvostettava sitä, mikä kenellekin on mieluisinta, mutta on opittava myös ylittämään omia mukavuusalueita.

Ihminen voi kokea olevansa yksinäinen, mutta se ei välttämättä tarkoita, että hänellä ei ole ketään kavereita. Joillekin voi olla makavanpaa olla kavereiden kanssa ja tällöin hetken yksinäisyys voi laukaista yksinäisyydentunteen. Ystävien avulla pystytään hyvin poistamaan yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei kuitenkaan johdu pelkästään siitä, ettei ole kavereita, vaan monet tunteet laukaisevat myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi ahdistus ja kova stressi voivat aiheuttaa yksinäisyyttä. Etenkin silloin, jos on niin kova stressi ettei pysty tapaamaan ketään esimerkiksi kiireen takia.

 Vaikka kavereita olisi valtava määrä, niin joskus voi tuntea silti olonsa erittäin yksinäiseksi. Tunteet vaihtelevat toki usein, ja yksinäisyys voi hävitä tunteiden vaihtuessa. Esimerkiksi jos on hyvin ahdistunut, niin samalla voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi. Tunnetilan vaihtuessa ahdistuneesta onnelliseksi on ihmisen helpompi luoda ystävyyssuhteita, jolloin myös yksinäisyyden tunne katoaa helpommin. On myös niitä, jotka ovat lähes aina yksin, mutta eivät koe itseään yksinäiseksi. Yksinäisyys on siis jokaisen kohdalla hyvin yksilöllinen käsitys, ja sitä voi tulkita monelta kannalta.

Usein yksinäisyys ja hiljaisuus liitetään yhteen. Ne, jotka haluavat olla yksin, niin eivät kuitenkaan välttämättä pidä hiljaisuudesta, vaan yksin ollessaan voivat esimerkiksi laulaa. Jokaisella on omanlaisiaan vahvuuksia ja erikoisosaamisia, mutta yksin se voi olla helpompi harjoittaa taitoja. Esiintymispelko ja muiden arvostelu voi pelottaa, joten omassa rauhassa harjoittelu voi kehittää taitoja ja myöhemmin voi rohkaistua ja esitellä taitojaan myös muille. Yksinäisyydestä voi siis olla hyötyä myös taitojen kehittämisessä, kuten lauluäänen parantumisessa.

Yksinäisyys voi liittyä myös ujouteen. Silloin yksinäinen ihminen voi olla hyvin ujo muiden seurassa, mutta yksin uskaltaa esimerkiksi tanssia, ja voi olla siinä hyvinkin taitava. Ujoille ihmisille on tyypillistä se, ettei ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Tällöin tuntuu turvalliselta olla vanhojen ystävien kanssa, ja ei välttämättä tunne tarvetta tutustua uusiin ihmisiin. Toisille uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa, ja he löytäävät hyvin nopeasti uuden luotettavan ystävyyssuhteen.

 Joskus on vaikeaa tulla toimeen, jos samassa pöydässä istuu sellaisia, jotka haluavat olla yksin ja istua hiljaa ja sellaisia, jotka haluaisivat mahdollisimman paljon ihmisiä ympärilleen, ja puhua jatkuvasti. Tällöin molempien osapuolien on uskaltauduttava hyppäämään pois omalta mukavuusalueelta. Yksinäisyydestä tykkäävän on pyrittävä osallistumaan keskusteluun, ja rohkeamman ihmisen on yritettävä hillitä itseään, ettei hän ole liian sosiaalinen.

Ihminen, joka vihaa olla yksin ei siedä edes hetkellistä yksinäisyyttä. Tällaisen henkilön voi olla esimerkiksi vaikeaa asua yksin omassa kodissa. Yksinäinen ihminen kokee usein jonkinlaista pelkoa, vaikka siihen ei olisi minkäänlaista syytä. Jo pelkästään ajatusyksinolemisesta voi aiheuttaa toisille pelkoa. Pelkoa voi aiheuttaa monet tekijät, kuten jokin trauma, minkä on kokenut lähiaikoina, kuten hyvin läheisen ihmisen kuolema. Yksinäisyyden tunne iskee tällöin hyvin useasti etenkin silloin, jos muistelee edesmennyttä läheistä ja käy esimerkiksi hänen haudallaan usein. Silloin voi tuntea ja nähdä toisen, vaikka hän olisi jo kuollut. Silloin kun tajuaa, että henkilö ei oikeasti ole vierelläsi on kamalaa yrittää hyväksyä sitä ja tällöin myös yksinäisyys palaa helposti mieleen.

Joillekin on helpointa olla vain yksin. Tämä ei välttämättä johdu mistään erityisestä syystä, joskus vaan kaipaa enemmän omaa rauhaa. Oman rauhan merkitys on suuri varsinkin silloin, jos on joutunut viettämään paljon aikaa kovassa metelissä, eikä ole saanut minkäänlaista rauhaa pitkään aikaan. Itsekin kaipaa usein rauhallisuutta tämmöisillä hetkillä. Vaikka hetken rauhaa ei usein mielletä yksinäisyydeksi, niin sitä voidaan pitää hetkellisenä yksinäisyytenä. Varmasti jokainen kaipaa joskus yksinäisyyttä, vaikka ei pitäisikään yksinolemisesta. Kun viettää aikaa vain omien ajatustensa parissa voi rauhassa miettiä omia mielipiteitään. Esimerkiksi, jos olet ollut viikon leirillä, niin sen jälkeen kaipaat lepoa niin fyysisesti kuin henkisestikin ja silloin yksinäisyys toimii usein parhaiten.

1. Ajattele muitakin kuin itseäsi!

Monet ihmiset jäävät heti kotiin, jos on vain vähän nuha tai hieman kurkku kipeänä. On toki selvää, että kipeänä pitää jäädä kotiin lepäämään, mutta jos ei oikeasti ole kipeänä niin ei pidä huijata itseään eikä muita. Jokainen tietää itse parhaiten milloin on niin huono olo, ettei kykene tulemaan kouluun tai töihin.

Usein ajatellaan, että vain lapset osaavat huijata, että he olisivat kipeänä, vaikka olisivatkin oikeasti terveitä. On kuitenkin myös aikuisia, jotka huijaavat olevansa kipeänä. Tällaiset ihmiset voivat kokea olonsa hieman kipeäksi ja kokevat mukavammaksi jättäytyä kotiin nukkumaan. Toiset puolestaan raatavat koulussa tai töissä vaikka olisivat oikeasti kipeitä ja kuuluisivat kotiin lepäämään ja tervehtymään. Ihmisten on opittava löytämään itselle tietty raja sille, milloin on vielä työkuntoinen ja milloin oikeasti sairas.

On rasittavaa, jos itse olet terveenä koulussa, ja joku toinen tulee kuumeessa kouluun ja tartuttaa sen sinuun. Pitää siis ajatella muitakin kuin vain itseään silloin jos miettii, että pitäisikö lähteä kipeänä kouluun! Myös se on hyvin inhottavaa, jos joku on usein poissa pienen kurkkukivun takia. Silloin he, joilla on hieman yskää tai kurkkukipua ja ovat silti koulussa joutuvat ahkeroimaan samaan aikaan kun joku toinen makaa kotona. Tällainen on epäreilua ahkeria ihmisiä kohtaan.