6. Hyvä, paha yksinäisyys

Toiset haluavat olla mieluummin yksin kuin toiset. Koska jokainen ihminen on omanlaisensa, on myös paljon piirteitä, joita toiset eivät voi sietää ja toiset puolestaan rakastavat. Joku rakastaa omaa rauhaa ja sitä, ettei koko ajan tarvitse keksiä puhuttavaa. Toisille jo pienikin hetki yksin voi laukaista ahdistavia tunteita, kuten pelkoa. On arvostettava sitä, mikä kenellekin on mieluisinta, mutta on opittava myös ylittämään omia mukavuusalueita.

Ihminen voi kokea olevansa yksinäinen, mutta se ei välttämättä tarkoita, että hänellä ei ole ketään kavereita. Joillekin voi olla makavanpaa olla kavereiden kanssa ja tällöin hetken yksinäisyys voi laukaista yksinäisyydentunteen. Ystävien avulla pystytään hyvin poistamaan yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei kuitenkaan johdu pelkästään siitä, ettei ole kavereita, vaan monet tunteet laukaisevat myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi ahdistus ja kova stressi voivat aiheuttaa yksinäisyyttä. Etenkin silloin, jos on niin kova stressi ettei pysty tapaamaan ketään esimerkiksi kiireen takia.

 Vaikka kavereita olisi valtava määrä, niin joskus voi tuntea silti olonsa erittäin yksinäiseksi. Tunteet vaihtelevat toki usein, ja yksinäisyys voi hävitä tunteiden vaihtuessa. Esimerkiksi jos on hyvin ahdistunut, niin samalla voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi. Tunnetilan vaihtuessa ahdistuneesta onnelliseksi on ihmisen helpompi luoda ystävyyssuhteita, jolloin myös yksinäisyyden tunne katoaa helpommin. On myös niitä, jotka ovat lähes aina yksin, mutta eivät koe itseään yksinäiseksi. Yksinäisyys on siis jokaisen kohdalla hyvin yksilöllinen käsitys, ja sitä voi tulkita monelta kannalta.

Usein yksinäisyys ja hiljaisuus liitetään yhteen. Ne, jotka haluavat olla yksin, niin eivät kuitenkaan välttämättä pidä hiljaisuudesta, vaan yksin ollessaan voivat esimerkiksi laulaa. Jokaisella on omanlaisiaan vahvuuksia ja erikoisosaamisia, mutta yksin se voi olla helpompi harjoittaa taitoja. Esiintymispelko ja muiden arvostelu voi pelottaa, joten omassa rauhassa harjoittelu voi kehittää taitoja ja myöhemmin voi rohkaistua ja esitellä taitojaan myös muille. Yksinäisyydestä voi siis olla hyötyä myös taitojen kehittämisessä, kuten lauluäänen parantumisessa.

Yksinäisyys voi liittyä myös ujouteen. Silloin yksinäinen ihminen voi olla hyvin ujo muiden seurassa, mutta yksin uskaltaa esimerkiksi tanssia, ja voi olla siinä hyvinkin taitava. Ujoille ihmisille on tyypillistä se, ettei ole helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Tällöin tuntuu turvalliselta olla vanhojen ystävien kanssa, ja ei välttämättä tunne tarvetta tutustua uusiin ihmisiin. Toisille uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa, ja he löytäävät hyvin nopeasti uuden luotettavan ystävyyssuhteen.

 Joskus on vaikeaa tulla toimeen, jos samassa pöydässä istuu sellaisia, jotka haluavat olla yksin ja istua hiljaa ja sellaisia, jotka haluaisivat mahdollisimman paljon ihmisiä ympärilleen, ja puhua jatkuvasti. Tällöin molempien osapuolien on uskaltauduttava hyppäämään pois omalta mukavuusalueelta. Yksinäisyydestä tykkäävän on pyrittävä osallistumaan keskusteluun, ja rohkeamman ihmisen on yritettävä hillitä itseään, ettei hän ole liian sosiaalinen.

Ihminen, joka vihaa olla yksin ei siedä edes hetkellistä yksinäisyyttä. Tällaisen henkilön voi olla esimerkiksi vaikeaa asua yksin omassa kodissa. Yksinäinen ihminen kokee usein jonkinlaista pelkoa, vaikka siihen ei olisi minkäänlaista syytä. Jo pelkästään ajatusyksinolemisesta voi aiheuttaa toisille pelkoa. Pelkoa voi aiheuttaa monet tekijät, kuten jokin trauma, minkä on kokenut lähiaikoina, kuten hyvin läheisen ihmisen kuolema. Yksinäisyyden tunne iskee tällöin hyvin useasti etenkin silloin, jos muistelee edesmennyttä läheistä ja käy esimerkiksi hänen haudallaan usein. Silloin voi tuntea ja nähdä toisen, vaikka hän olisi jo kuollut. Silloin kun tajuaa, että henkilö ei oikeasti ole vierelläsi on kamalaa yrittää hyväksyä sitä ja tällöin myös yksinäisyys palaa helposti mieleen.

Joillekin on helpointa olla vain yksin. Tämä ei välttämättä johdu mistään erityisestä syystä, joskus vaan kaipaa enemmän omaa rauhaa. Oman rauhan merkitys on suuri varsinkin silloin, jos on joutunut viettämään paljon aikaa kovassa metelissä, eikä ole saanut minkäänlaista rauhaa pitkään aikaan. Itsekin kaipaa usein rauhallisuutta tämmöisillä hetkillä. Vaikka hetken rauhaa ei usein mielletä yksinäisyydeksi, niin sitä voidaan pitää hetkellisenä yksinäisyytenä. Varmasti jokainen kaipaa joskus yksinäisyyttä, vaikka ei pitäisikään yksinolemisesta. Kun viettää aikaa vain omien ajatustensa parissa voi rauhassa miettiä omia mielipiteitään. Esimerkiksi, jos olet ollut viikon leirillä, niin sen jälkeen kaipaat lepoa niin fyysisesti kuin henkisestikin ja silloin yksinäisyys toimii usein parhaiten.

1. Ajattele muitakin kuin itseäsi!

Monet ihmiset jäävät heti kotiin, jos on vain vähän nuha tai hieman kurkku kipeänä. On toki selvää, että kipeänä pitää jäädä kotiin lepäämään, mutta jos ei oikeasti ole kipeänä niin ei pidä huijata itseään eikä muita. Jokainen tietää itse parhaiten milloin on niin huono olo, ettei kykene tulemaan kouluun tai töihin.

Usein ajatellaan, että vain lapset osaavat huijata, että he olisivat kipeänä, vaikka olisivatkin oikeasti terveitä. On kuitenkin myös aikuisia, jotka huijaavat olevansa kipeänä. Tällaiset ihmiset voivat kokea olonsa hieman kipeäksi ja kokevat mukavammaksi jättäytyä kotiin nukkumaan. Toiset puolestaan raatavat koulussa tai töissä vaikka olisivat oikeasti kipeitä ja kuuluisivat kotiin lepäämään ja tervehtymään. Ihmisten on opittava löytämään itselle tietty raja sille, milloin on vielä työkuntoinen ja milloin oikeasti sairas.

On rasittavaa, jos itse olet terveenä koulussa, ja joku toinen tulee kuumeessa kouluun ja tartuttaa sen sinuun. Pitää siis ajatella muitakin kuin vain itseään silloin jos miettii, että pitäisikö lähteä kipeänä kouluun! Myös se on hyvin inhottavaa, jos joku on usein poissa pienen kurkkukivun takia. Silloin he, joilla on hieman yskää tai kurkkukipua ja ovat silti koulussa joutuvat ahkeroimaan samaan aikaan kun joku toinen makaa kotona. Tällainen on epäreilua ahkeria ihmisiä kohtaan.